Edellinen luku,
Jes
JESAJA
2
1. Sana, jonka Jesaja, Aamoksen poika, näki Juudasta ja Jerusalemista.
2. Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana,
ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat
virtaavat sinne.
3. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran
vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille
teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee
laki, Jerusalemista Herran sana".
4. Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille
kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi;
kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele
sotimaan.
5. Jaakobin heimo, tulkaa, vaeltakaamme Herran valkeudessa.
6. Sillä sinä olet hyljännyt kansasi, Jaakobin heimon, koska he ovat
täynnä Idän menoa, täynnä ennustelijoita niinkuin filistealaiset, ja
lyövät kättä muukalaisten kanssa.
7. Heidän maansa tuli täyteen hopeata ja kultaa, eikä heidän aarteillaan
ole määrää; heidän maansa tuli täyteen hevosia, eikä heidän vaunuillaan
ole määrää.
8. Heidän maansa tuli täyteen epäjumalia, he kumartavat kättensä tekoa,
sitä, minkä heidän sormensa ovat tehneet.
9. Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, mutta älä anna heille
anteeksi.
10. Mene kallion kätköön, piiloudu maan peittoon Herran kauhua ja hänen
valtansa kirkkautta pakoon.
11. Ihmisten ylpeät silmät painuvat maahan, miesten korskeus masentuu,
ja sinä päivänä Herra yksinänsä on korkea.
12. Sillä Herran Sebaotin päivä kohtaa kaikkea ylpeää ja korskeata ja
kaikkea ylhäistä, niin että se maahan painuu,
13. kaikkia Libanonin setripuita, noita korkeita ja ylhäisiä, kaikkia
Baasanin tammia,
14. kaikkia korkeita vuoria ja kaikkia ylhäisiä kukkuloita,
15. kaikkia korkeita torneja ja kaikkia vahvoja muureja,
16. kaikkia Tarsiin-laivoja ja kaikkea kallista ja ihanaa.
17. Silloin masentuu ihmisten ylpeys, ja miesten korskeus painuu maahan,
ja sinä päivänä Herra yksinänsä on korkea.
18. Mutta epäjumalat katoavat kaikki tyynni.
19. Silloin mennään kallioluoliin ja maakuoppiin Herran kauhua ja hänen
valtansa kirkkautta pakoon, kun hän nousee maata kauhistuttamaan.
20. Sinä päivänä ihmiset viskaavat pois myyrille ja yököille hopea- ja
kultajumalansa, jotka he ovat tehneet kumarrettaviksensa.
21. Ja he menevät vuorenrotkoihin ja kallionkoloihin Herran kauhua ja
hänen valtansa kirkkautta pakoon, kun hän nousee maata kauhistuttamaan.
22. Luopukaa siis ihmisistä, joilla on vain henkäys sieraimissa, sillä
minkä arvoiset he ovat!
Seuraava luku,
Jes