1 Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,
näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,
loistaa kirkkaus.
2 Sinä teet runsaaksi riemun,*
annat suuren ilon.
He iloitsevat sinun edessäsi
niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan,
niin kuin saaliinjaossa riemuitaan.
3 Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan,
valjaat, jotka painavat olkapäitä,
ja heidän käskijänsä sauvan
sinä murskaat,
niin kuin murskasit Midianin vallan.
4 Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat,
kaikki veren tahrimat vaatteet
poltetaan,
ne joutuvat tulen ruoaksi.
5 Sillä lapsi on syntynyt meille,
poika on annettu meille.
Hän kantaa valtaa harteillaan,
hänen nimensä on
Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.
6 Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus.
Herra murtaa Israelin uhman
7 Herra lähetti sanan Jaakobille,
tuomion sanan Israelille.
8 Koko kansa sai nähdä sen todeksi,
niin Efraim kuin Samarian asukkaat,
jotka ylpeinä uhmaten sanoivat:
9 "Savitiiliseinät ovat sortuneet, me rakennamme hakatuista kivistä! Sykomoripuiset tukipölkyt on pirstottu, nyt tuodaan tilalle setripalkkeja!"
10 Herra valoi rohkeutta Israelin vastustajiin
ja yllytti sen vihollisia:
11 Syyriaa idässä, Filisteaa lännessä. Ahnaasti ne haukkasivat Israelia, suun täydeltä. Vieläkään ei väistynyt hänen vihansa, hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.
12 Kansa ei palannut kurittajansa luo
eikä turvautunut Herraan Sebaotiin.
13 Niin Herra leikkasi Israelilta pään ja hännän,
leikkasi palmunlatvan ja kaislanvarret samana
päivänä:
14 vanhimmat ja ylimykset -- siinä on pää,
profeetat, nuo valheopettajat -- siinä on häntä.
15 Sillä johtajat olivat johtaneet kansan harhaan
ja saattaneet johdettavansa sekasortoon ja
hämminkiin.
16 Niinpä Herra ei säästänyt tämän kansan nuorukaisia eikä armahtanut sen orpoja ja leskiä, sillä ilkeitä ja pahoja he ovat, koko kansa, jokainen suu puhuu herjasanoja. Vieläkään ei väistynyt Herran viha, hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.
17 Ja niin vääryys palaa liekehtien,
niin kuin tuli syö orjantappurat ja ohdakkeet
ja sytyttää metsän tiheiköt,
niin että ne kieppuvat savupyörteinä ilmaan.
18 Maa hehkuu Herran Sebaotin suuttumusta,
ja liekit nielevät ihmisiä.
Toinen toistaan he eivät armahda,
19 he syövät oikealta ja jäävät nälkäisiksi,
ahmivat vasemmalta eivätkä tule kylläisiksi,
kukin syö oman käsivartensa lihaa,
20 Manasse Efraimia, Efraim Manassea, ja molemmat yhdessä käyvät Juudan kimppuun. Vieläkään ei väistynyt Herran viha, hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.