1. Kootkaat teitänne ja tulkaat tänne, te vihattava kansa,
2. Ennenkuin tuomio tulee: että te sivalletaan päivällä pois niinkuin akanat,
ennekuin Herran hirmuinen vihan tulee teidän päällenne, ennekuin Herran vihan
päivä tulee teidän päällenne.
3. Etsikäät Herraa, kaikkia siviät maassa, te jotka hänen oikeutensa pidätte;
etsikäät vanhurskautta, etsikäät nöyryyttä, että te Herran vihan päivänä varjelluksi
tulisitte. 4. Sillä Gatsa pitää hyljättämän, ja Askalon autioksi tehtämän; Asdod
pitää puolipäivästä ajettaman pois, ja Ekron hävitettämän.
5. Voi niitä, jotka meren puolessa asuvat ja ovat vahvat sotamiehet! Herran
sana on tuleva teidän päällenne, te Kanaanealaiset Philistealaisten maakunnassa;
minä tahdon sinun hukuttaa, ettei kenenkään pidä sinussa asuman.
6. Se maa merta liki pitää paimenten majoiksi ja lammasten pihatoiksi ja laitumiksi
tuleman.
7. Ja se maa pitää Juudan huoneen jääneitten oma oleman, joissa heidän pitää
kaitseman, ja Askalonin huoneissa ehtoona makaaman; sillä Herra, heidän Jumalansa
on heitä etsinyt, ja heidän vankiutensa palauttanut.
8. Minä olen Moabin pilkan ja Ammonin lasten häväistyksen kuullut, kuin he minun
kansaani häväisseet ovat, ja kerskanneet heidän rajoistansa.
9. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala, Moab pitää
tuleman niinkuin Sodoma, ja Ammonin lapset niinkuin Gomorra, ja niinkuin nokulaspensaan
ja suolakuopan, ja ijankaikkisesti hävitettynä oleman; jääneet minun kansastani
pitää heitä ryöstämän, ja jääneet minun kansastani pitää heitä perimän.
10. Sen pitää heille tapahtuman heidän ylpeytensä tähden, että he ovat Herran
Zebaotin kansaa pilkanneet, ja siitä kerskanneet.
11. Herra on hirmuinen heitä vastaan oleva, sillä hän on kaikki jumalat maan
päältä kadottava; ja kaikki pakanain luodot pitää häntä kumartaman, kukin paikastansa.
12. Etiopialaiset pitää myös minun miekallani tapettaman.
13. Ja hänen pitää kätensä pohjaan päin ojentaman ja Assurin kadottaman; Niniven
on hän tekevä autioksi ja karkiaksi niinkuin korven.
14. Ja laumat pitää keskellä sitä makaaman, niiden pakanain kaikkinaiset eläimet;
niin myös ruovonpäristäjät ja tarhapöllöt pitää heidän torneissansa asuman,
ja äänen pitää laulaman heidän akkunissansa, ja hävitys heidän kynnyksillänsä;
sillä sedrilaudat pitää revittämän pois.
15. Tämä on se iloinen kaupunki, joka niin irstaana asui, ja sanoi sydämessänsä:
minä olen, ja ei yksikään muu. Kuinka hän on niin autioksi tehty, että eläimet
siinä makaavat? Ja joka käy sen ohitse, hän viheltää häntä, ja paukuttaa käsiänsä.