1. Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
2. Sinä, ihmisen poika, ennusta ja sano: näin sanoo Herra, Herra: valittakaat
ja sanokaat: voi sitä päivää!
3. Sillä päivä on sangen läsnä, ja Herran päivä on lähestynyt, pilvinen päivä:
aika on käsissä, että pakanat tuleman pitää.
4. Ja miekka tulee Egyptin päälle, Etiopian pitää hämmästymän, kuin lyödyt Egyptissä
lankeevat, ja sen kansa viedään pois, ja sen perustus revitään ylös.
5. Etiopia, ja Lydia, ja Lydia, kaikki kansoinensa, ja Kub, ja jotka liiton
maakunnasta ovat, kaatuvat miekalla.
6. Näin sanoo Herra, Herra: Egyptin holhoja lankee, ja sen väkevyyden ylpeys
on hukkuva: Sevenan tornista pitää heidän miekalla lankeeman, sanoo Herra, Herra.
7. Ja heidän autiot rajansa pitää kylmille tuleman, hävitettyin maakuntain keskellä,
ja heidän kaupunkinsa hävitettämän muiden autioiden kaupunkien seassa.
8. Että heidän pitää ymmärtämän, että minä olen Herra, kuin minä teen tulen
Egyptiin, ja kaikki, jotka heitä auttavat, hukkuvat.
9. Silloin sanansaattajat lähtevät ulos minun tyköäni haaksilla, peljättämään
Etiopiaa, joka nyt niin surutoin on; ja hämmästyksen pitää oleman heidän seassansa,
niinkuin se tapahtui Egyptille, kuin hänen aikansa tuli; sillä katso, se tulee.
10. Näin sanoo Herra, Herra: minä vähennän sen paljouden Egyptistä Nebukadnetsarin,
Babelin kuninkaan kautta.
11. Sillä hän ja hänen kansansa, ne pakanain tyrannit, ovat siihen kutsutut
hävittämään maata, ja vetämään miekkansa Egyptiä vastaan, että maakunta piti
lyödyillä täytettämän.
12. Ja minä tahdon kuivata virrat, ja myydä maan tylyin ihmisten käsiin, ja
hävitän maakunnan ja mitä siinä on, muukalaisten kautta. Minä Herra olen sen
puhunut.
13. Näin sanoo Herra, Herra: minä hävitän kuvat, ja lopetan epäjumalat Nophista;
ja Egyptillä ei pidä ruhtinaita oleman, ja minä lähetän hämmästyksen Egyptin
maahan.
14. Ja teen Patroksen autioksi, ja sytytän tulen Zoaniin, ja annan oikeuden
käydä Noon päälle.
15. Ja kaadan minun julmuuteni Sinin päälle, joka Egyptin vahvuus on, ja hävitän
Noon paljouden.
16. Ja sytytän tulen Egyptissä, ja Sinissä pitää oleman hädän ja tuskan, ja
Noo pitää kukistettaman maahan: ja Nophilla pitää jokapäiväiset viholliset oleman.
17. Nuoret miehet Avenissa ja Pibastissa pitää miekalla lankeeman; ja vaimot
vankina vietämän pois.
18. Tahpanheksella pitää oleman pimiä päivä, kuin minä siellä Egyptin ijestä
lyön, niin että hänen väkevyytensä ylpeys pitää siinä loppuman; hänen pitää
pilvellä peitetyksi tuleman, ja hänen tyttärensä viedään pois vankina.
19. Ja minä annan oikeuden käydä Egyptin ylitse; ja heidän pitää ymmärtämän,
että minä olen Herra.
20. Ja tapahtui ensimäisenä vuotena toistakymmentä, seitsemäntenä päivänä ensimäisessä
kuussa, että Herran sana tapahtui minlle, sanoen:
21. Sinä ihmisen poika, minä taitan rikki Pharaon, Egyptin kuninkaan käsivarren;
ja katso, ei sitä pidä sidottaman, että hän paranis, eli siteillä käärittämän,
että hän vahvistuis, ja miekkaan ruveta taitais.
22. Sentähden näin sanoo Herra, Herra: katso, minä tahdon Pharaon, Egyptin kuninkaan
kimppuun, ja taitan hänen käsivartensa rikki, sekä sen vahvan että särjetyn,
ja pudotan miekan hänen kädestänsä.
23. Ja hajoitan Egyptiläiset pakanain sekaan, ja ajan heitä maakuntiin.
24. Mutta Babelin kuninkaan käsivarren minä vahvistan, ja annan hänelle minun
miekkani käteensä, ja muserran Pharaon käsivarret rikki, että hänen pitää huokaaman
hänen edessänsä, niinkuin se, joka kuolemahaavan saanut on.
25. Ja minä vahvistan Babelin kuninkaan käsivarret; ja Pharaon käsivarret pitää
muserrettaman rikki, että heidän pitää tietämän, että minä olen Herra, kuin
minä annan Babelin kuninkaalle minun miekkani käteen, että hänen sen Egyptiä
vastaan vetämän pitää.
26. Ja minä hajoitan Egyptiläiset pakanain sekaan, ja ajan heitä maakuntiin,
että heidän ymmärtämän pitää, että minä olen Herra.