1. Ja Herran viha taas julmistui Israelia vastaan ja hän kehoitti
Davidin heidän keskellensä, sanoen: mene ja lue Israel ja Juuda.
2. Ja kuningas sanoi Joabille sodanpäämiehellensä: mene nyt kaikkein Israelin
sukukuntain ympäri, ruveten Danista BerSebaan asti, ja lue kansa, että minä
tietäisin kansan paljouden.
3. Joab sanoi kuninkaalle: Herra sinun Jumalas enetköön siihen kansaan sata
kertaa sen verran kuin siinä nyt on, että herrani kuninkaan silmät sen näkisivät;
mutta mitä iloa on herrallani kuninkaalla siitä asiasta?
4. Mutta kuninkaan sana vahvistui Joabia ja sodanpäämiehiä vastaan. Niin Joab
ja sotajoukon päämiehet menivät kuninkaan tyköä lukemaan Israelin kansaa.
5. Ja he menivät Jordanin ylitse ja sioittivat itsensä Aroeriin, oikialle puolelle
sitä paikkaa, joka on keskellä Gadin ojaa, Jaeserin tykönä;
6. Ja tulivat Gileadiin ja alhaiseen maahan Hadsiin, sitte tulivat he DanJaniin
ja Zidonia ympärinsä;
7. Ja tulivat vahvaan kaupunkiin Tyroon ja kaikkiin Heviläisten ja Kanaanealaisten
kaupunkeihin. Sitte he läksivät sieltä etelän puolelle Juudaa BerSebaan asti;
8. Ja kävivät kaiken maan ympäri, ja tulivat yhdeksän kuukauden ja kahdenkymmenen
päivän perästä Jerusalemiin jällensä.
9. Ja Joab antoi kuninkaalle kansan luvun, ja Israelissa oli kahdeksansataa
tuhatta vahvaa miekan ulosvetävää sotamiestä; mutta Juudassa oli viisisataa
tuhatta miestä.
10. Ja Davidin sydän tykytti sitte kuin kansa luettu oli, ja David sanoi Herralle:
minä olen sangen suuresti syntiä tehnyt, että minä sen tein. Herra, käännä nyt
palvelias pahateko pois; sillä minä olen tehnyt sangen tyhmästi.
11. Ja kuin David huomeneltain nousi, tuli Herran sana prophetan Gadin Davidin
näkiän tykö, sanoen:
12. Mene ja puhu Davidille: näin sanoo Herra: kolme minä panen sinun etees;
valitse itselles niistä yksi, jonka minä sinulle teen.
13. Gad tuli Davidin tykö, ilmoitti ja sanoi hänelle: tahdotkos että nälkä tulee
seitsemäksi ajastajaksi maakunnalles, taikka ettäs kolme kuukautta pakenet vihamiestes
edellä ja he ajavat sinua takaa, eli että rutto on kolme päivää sinun maallas?
Niin ota nyt vaari, ja katso, mitä minä hänelle vastaan, joka minun lähetti.
14. David sanoi Gadille: minulla on sangen suuri ahdistus; mutta salli meidän
langeta Herran käsiin, sillä Herran armo on suuri. En minä tahdo langeta ihmisten
käsiin.
15. Ja Herra antoi ruttotaudin tulla Israeliin, ruveten aamulla niin määrättyyn
aikaan asti; ja kansaa kuoli Danista niin BerSebaan asti, seitsemänkymmentä
tuhatta miestä.
16. Ja kuin enkeli ojensi kätensä Jerusalemin ylitse, kadottaaksensa häntä,
niin Herra katui sitä pahaa ja sanoi enkelille, joka kansaa hävitti: kyllä jo
on; pidä nyt kätes alallansa. Ja Herran enkeli oli Araunan Jebusilaisen riihen
tykönä.
17. Kuin David näki enkelin, joka kansaa löi, sanoi hän Herralle: katso, minä
olen syntiä tehnyt ja minä olen sen pahan tehnyt: mitä nämät lampaat ovat tehneet?
Anna siis kätes olla minua vastaan ja minun isäni huonetta vastaan.
18. Ja sinä päivänä tuli Gad Davidin tykö ja sanoi hänelle: mene ja rakenna
Herralle alttari Jebusilaisen Araunan riiheen.
19. Ja David meni kohta niinkuin Gad sanoi ja Herra oli käskenyt.
20. Mutta kuin Arauna käänsi itsensä, näki hän kuninkaan palvelioinensa tulevan
tykönsä; niin Arauna läksi ulos ja lankesi kasvoillensa maahan kuninkaan eteen,
21. Ja sanoi: miksi herrani kuningas tulee palveliansa tykö? David sanoi: riihtä
ostamaan sinulta, rakentaakseni Herralle alttaria, että vitsaus lakkais kansasta.
22. Arauna sanoi Davidille: herrani kuningas ottakaan ja uhratkaan niinkuin
hänelle kelpaa. Katso, tässä on härkä polttouhriksi, reet ja kaikki härkäin
kalut haloiksi.
23. Nämät kaikki, kuningas, antaa Arauna kuninkaalle. Ja Arauna sanoi kuninkaalle:
Herra sinun Jumalas leppyköön sinulle.
24. Mutta kuningas sanoi Araunalle: ei suinkaan, vaan minä ostan sen täydellisesti
sinulta hinnalla; sillä en minä tee Herralle polttouhria siitä, joka minulle
lahjaksi on annettu. Niin osti David riihen ja härjän viidelläkymmenellä hopiasiklillä,
25. Ja rakensi Herralle siinä alttarin ja uhrasi polttouhreja ja kiitosuhreja;
ja Herra leppyi maakunnalle, ja vitsaus lakkasi Israelissa.