1. Manasse oli kahdentoistakymmenen ajastaikainen tullessansa
kuninkaaksi, ja hallitsi viisi ajastaikaa kuudettakymmentä Jerusalemissa,
2. Ja teki pahaa Herran edessä, pakanain kauhistusten jälkeen, jotka Herra Israelin
lasten edestä oli ajanut pois.
3. Ja hän rakensi jälleen korkeudet, jotka hänen isänsä Jehiskia kukistanut
oli, ja rakensi Baalille alttareita, ja teki metsistöt, ja kumarsi kaikkea taivaallista
sotaväkeä, ja palveli niitä.
4. Ja hän rakensi myös alttareita Herran huoneesen, josta Herra sanonut oli:
Jerusalemissa pitää minun nimeni oleman ijankaikkisesti.
5. Ja hän rakensi alttareita kaikelle taivaalliselle sotaväelle molempiin Herran
huoneen pihoihin.
6. Ja hän käytti poikiansa tulessa Hinnomin poikain laaksossa, ja valitsi itsellensä
päivät, ja otti vaarin lintuin lauluista, ja noitui, ja sääsi velhot ja merkkein
tulkitsiat, ja teki paljon pahaa Herran silmäin edessä, kehoittaaksensa häntä
vihaan.
7. Hän asetti myös valetuita kuvia, jotka hän tehdä antoi Jumalan huoneesen,
josta Jumala oli sanonut Davidille ja hänen pojallensa Salomolle: tähän huoneesen
ja Jerusalemiin, jonka minä valinnut olen kaikista Israelin sukukunnista, panen
minä minun nimeni ijankaikkisesti.
8. Enkä enää Israelin lasten jalkoja tästä maasta siirrä, jonka minä teidän
isillenne säätänyt olen; jos he muutoin pitävät kaikkia, mitä minä heille Moseksen
kautta käskenyt olen kaikessa laissa, ja säädyissä ja oikeuksissa.
9. Mutta Manasse vietteli Juudan ja Jerusalemin asuvaiset tekemään pahemmin
kuin pakanat, jotka Herra Israelin lasten edestä hävittänyt oli.
10. Ja kuin Herra puhui Manasselle ja hänen kansallensa, eikä he sitä totelleet,
11. Niin saatti Herra heidän päällensä Assurin kuninkaan sodanpäämiehet; he
ottivat Manassen kiinni orjantappurain seasta, ja sitoivat hänen kaksilla vaskikahleilla
ja veivät Babeliin.
12. Ja kuin hän oli siinä ahdistuksessa, rukoili hän Herraa Jumalaansa ja nöyryytti
itsensä suuresti isäinsä Jumalan edessä.
13. Ja rukoili häntä hartaasti; ja hän kuuli laupiaasti hänen hartaan rukouksensa
ja johdatti hänen jälleen valtakuntaansa Jerusalemiin. Niin Manasse ymmärsi,
että Herra on Jumala.
14. Senjälkeen rakensi hän ulkomaisen muurin Davidin kaupunkiin, lännen puoleen,
Gihonin laaksoon, josta Kalaporttiin mennään, ja Ophelin ympäri, ja teki sen
sangen korkiaksi, ja asetti sodanpäämiehet kaikkiin Juudan vahvoihin kaupunkeihin,
15. Ja otti vieraat jumalat ja epäjumalat pois Herran huoneesta, ja kaikki alttarit,
jotka hän rakentanut oli Herran huoneen vuorelle ja Jerusalemiin, ja heitti
ne kaupungista ulos.
16. Ja uudisti Herran alttarin, ja uhrasi siellä kiitosuhria ja ylistysuhria,
ja käski Juudan palvella Herraa Israelin Jumalaa.
17. Mutta kansa uhrasi vielä korkeuksilla, kuitenkin Herralle Jumalallensa.
18. Mitä enempää Manassesta sanomista on, ja hänen rukouksestansa Jumalan tykö,
ja näkiäin puheesta, jotka Herran Israelin Jumalan nimeen hänen kanssansa puhuneet
olivat: katso, ne ovat (kirjoitetut) Israelin kuningasten teoissa.
19. Ja hänen rukouksensa, ja kuinka häntä kuultiin, ja kaikki hänen syntinsä
ja väärät tekonsa, ja paikat, joihin hän korkeudet rakensi ja asetti metsistöt
ja valetut epäjumalat, ennenkuin hän nöyryytti itsensä: katso, ne ovat kirjoitetut
näkiäin teoissa.
20. Ja Manasse nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen omaan huoneeseensa.
Ja hänen poikansa Amon tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
21. Amon oli kahden ajastaikainen kolmattakymmentä tullessansa kuninkaaksi,
ja hallitsi kaksi ajastaikaa Jerusalemissa,
22. Ja teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen isänsäkin Manasse tehnyt oli;
ja Amon uhrasi kaikille epäjumalille, jotka hänen isänsä Manasse tehnyt oli,
ja palveli niitä.
23. Mutta ei hän nöyryyttänyt itseänsä Herran edessä, niinkuin hänen isänsä
Manasse itsensä nöyryyttänyt oli; vaan tämä Amon teki paljon syntiä.
24. Ja hänen palveliansa kapinoivat häntä vastaan ja tappoivat hänen omassa
huoneessansa.
25. Niin maan kansa tappoi kaikki ne, jotka olivat liiton tehneet kuningas Amonia
vastaan. Ja maan kansa teki hänen poikansa Josian kuninkaaksi hänen siaansa.