1. Tämä on se sana, joka tapahtui Jeremialle koko Juudan kansasta,
neljäntenä Jojakimin Josian pojan, Juudan kuninkaan vuotena, joka oli ensimäinen
Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, vuosi;
2. Jonka propheta Jeremia puhui kaikelle Juudan kansalle ja kaikille Jerusalemin
asuvaisille, ja sanoi:
3. Herran sana on tapahtunut minulle Josian Amonin pojan, Juudan kuninkaan,
kolmannesta vuodesta toistakymmentä tähän päivään asti; ja minä olen sitä kolme
ajastaikaa kolmattakymmentä teille ahkerasti saarnannut, vaan ette koskaan tahtoneet
kuulla.
4. Niin on myös Herra lähettänyt teidän tykönne kaikki palveliansa, prophetat,
juuri ahkerasti; mutta ette kuulleet ettekä kallistaneet korvianne kuulemaan.
5. Koska hän sanoi: kääntäkäät teitänne kukin pahalta tieltänsä ja teidän pahasta
menostanne, niin teidän pitää pysymän siinä maassa, jonka Herra teille ja teidän
isillenne antanut on, ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
6. Älkäät muita jumalia seuratko, niin että te palvelette ja kumarratte heitä;
ettette minua teidän kättenne töillä vihoittaisi, ja minä teille kovan onnen
saattaisin.
7. Mutta ette tahtoneet kuulla minua, sanoo Herra; että te minun kumminkin vihoititte
kättenne töillä omaksi onnettomuudeksenne.
8. Sentähden sanoo Herra Zebaot: ettette kuulleet minun sanojani,
9. Katso, niin minä tahdon lähettää ja antaa tulla kaikki kansat pohjoisesta,
sanoo Herra, ja palveliani Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, ja tuoda hänen
tälle maalle niiden päälle, jotka siinä asuvat, ja kaiken tämän kansan päälle,
joka tässä ympäristöllä on; ja tahdon antaa heidät haaskaksi ja hävitykseksi,
ja vihellykseksi ja ijankaikkiseksi autioksi;
10. Ja tahdon heiltä ottaa pois kaiken ilon ja riemun äänen, yljän äänen ja
morsiamen äänen, myllyn äänen, ja kynttilän valistuksen.
11. Että kaikki tämä maa pitää kylmillä ja hävitettynä oleman, ja nämät kansat
pitää Babelin kuningasta palveleman seitsemänkymmentä ajastaikaa.
12. Ja pitää tapahtuman, että kuin ne seitsemänkymmentä vuotta kuluneet ovat,
niin minä tahdon kostaa Babelin kuninkaalle ja tälle kansalle, sanoo Herra,
heidän pahain tekoinsa tähden, siihen myös Kaldealaisten maalle, ja tehdä sen
ijankaikkiseksi autioksi.
13. Ja näin minä tahdon antaa tulla tämän maan päälle kaikki minun sanani, jotka
minä olen puhunut häntä vastaan, kaiken sen, mikä tässä Raamatussa on kirjoitettu,
jonka Jeremia kaikille kansoille on ennustanut.
14. Ja heidän pitää myös palveleman, vaikka he voimallinen kansa ja valtiaat
kuninkaat ovat. Näin tahdon minä maksaa heille heidän ansionsa jälkeen ja heidän
kättensä tekoin jälkeen.
15. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, minulle: ota tämä viinamalja minun
kädestäni täynnänsä vihaa, ja kaada sitä kaikille kansoille, joiden tykö minä
sinun lähetän.
16. Että se joisivat, horjuisivat ja hokariksi tulisivat miekan edessä, jonka
minä heidän sekaansa tahdon lähettää.
17. Ja minä otin maljan Herran kädestä, ja kaasin kaikille kansoille, joiden
tykö Herra minun lähetti:
18. Jerusalemille, Juudan kaupungeille, hänen kuninkaillensa ja päämiehillensä,
että heidän pitää oleman pilkkana ja kirouksena, niinkuin tänäpänä on:
19. Pharaolle, Egyptin kuninkaalle, palvelioinensa, ruhtinainensa ja kaikelle
hänen kansallensa,
20. Kaikille maille etelään päin, kaikille kuninkaille Utsin maalla, kaikille
kuninkaille Philistealaisten maalla, Askalonin, Gatsan, Akaronin ja Asdodin
jääneiden kanssa,
21. Edomilaisille, Moabilaisille ja Ammonin lapsille,
22. Kaikille Tyron kuninkaille, kaikille Sidonin kuninkaille, luotoin kuninkaille
sillä puolen merta,
23. Dedanille, Temalle, Busille ja kaikille maan äärissä asuvaisille,
24. kaikille Arabian kuninkaille, kaikille kuninkaille lännen puolessa, jotka
korvessa asuvat,
25. Kaikille Simrin kuninkaille, kaikille kuninkaille Elamissa, kaikille kuninkaille
Madaissa,
26. Kaikille kuninkaille pohjoisessa, sekä läsnä että kaukana toinen toisensa
kanssa, ja kaikille valtakunnille maan päällä, jotka maan piirin päällä ovat;
ja kuningas Sesakin pitää juoman näiden jälkeen.
27. Ja sano heille: näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: juokaat ja juopukaat,
oksentakaat ja langetkaat, ja ette taida nousta miekan edessä, jonka minä teidän
sekaanne lähettää tahdon.
28. Ja jollei he tahdo ottaa maljaa sinun kädestäs ja juoda, niin sano heille:
näin sanoo Herra Zebaot: teidän pitää kaiketi juoman;
29. Sillä katso, siinä kaupungissa, joka minun nimelläni nimitetty on, rupeen
minä vaivaamaan; luuletteko että teidän pitää rankaisematta pääsemän? Ei teidän
pidä rankaisematta pääsemän; sillä minä kutsun miekan kaikkein niiden päälle,
jotka maalla asuvat, sanoo Herra Zebaot.
30. Ja sinun pitää ennustaman heille kaikki nämät sanat, ja sanoman heille:
Herra on kiljuva korkeudesta, ja antava kuulla äänensä pyhästä asunuinsiastansa,
hän on kaiketi kiljuva majastansa, hän veisaa virren, niinkuin viinan sotkuja,
kaikista maan asuvaisista,
31. Jonka ääni on kuuluva maan ääriin; sillä Herra toimittaa pakanat oikeuden
eteen, ja tahtoo tuomita kaiken lihan; jumalattomat antaa hän miekan alle, sanoo
Herra.
32. Näin sanoo Herra Zebaot: katso, vaiva tulee kansasta kansaan, ja suuri ilma
nousee maan sivusta.
33. Niin pitää Herralta lyötyjä sinä päivänä oleman yhdestä maan äärestä niin
toiseen asti; ei pidä heitä itkettämän eikä korjattaman, eli haudattaman, vaan
pitää oleman kedolla ja loaksi tuleman.
34. Parkukaat nyt, te paimenet, huutakaat ja vieristelkäät teitänne tuhassa,
te lauman valtiaat; sillä aika on tullut teitä teurastaa ja hajoittaa, ja teidän
pitää putooman rikki, niinkuin kallis astia.
35. Ja ei paimenten pidä taitaman paeta, ja lauman valtiaat ei pidä pääsemän
pois.
36. Niin pitää paimenet surkiasti huutaman, ja lauman valtiaat surkutteleman,
että Herra on niin hävittänyt heidän laitumensa.
37. Ja heidän niittynsä, jotka niin kauniit olivat, ovat hävitetyt Herran julmalta
vihalta.
38. Hän on hyljännyt majansa, niinkuin nuori jalopeura; ja heidän maansa on
niin hävitetty hävittäjän vihalta ja hänen julmalta vihaltansa.